Miten menee hevostiloilla? Hevosyrittäjien haastatteluilla tietoa selviytymisestä
- Posted In : Lehti , Helsingin Yliopisto, hevosenomistaja, luonnonvarakeskus
- 0 : comment
Julkaistu sähköisessä Hevosenomistaja-jäsenlehdessä 1/24. Lue Jäsensivuilla
Kansainvälinen, yhdeksän Euroopan maan yhteinen EUnethorse -hanke käynnistyi syksyllä hevostalousyrittäjien haastatteluilla. Kaikkiaan tavoitettiin 40 hevosalan yritystä, joilta kysyttiin miten taloudellisista ja sosiaalisista haasteista on selviydytty. Lisäksi perehdyttiin yritysten ympäristöasioihin sekä hevosten terveyteen ja hyvinvointiin. Erityiseksi haastattelun tekee, että se suoritettiin Suomen lisäksi samanaikaisesti Ranskassa, Portugalissa, Espanjassa, Belgiassa, Saksassa, Romaniassa, Puolassa ja Sveitsissä.
Haastateltavat pyrittiin valitsemaan mahdollisimman laajasti ympäri Suomea erilaisilta hevostalouden toimialoilta. Joukkoon mahtui ravialan ammattilaisia sekä ratsupuolen että kasvatuksen osaamista ja hyvinvointialan yrittäjiä. Yhdistävä tekijä yrittäjillä oli maataloustoiminta yrityksen taustalla.
Tiukka taloustilanne
Nopeasti muuttuva talouden tilanne luo omat haasteensa myös hevosyrittäjille. Hintojen nousu on kurittanut hevosyrittäjiä monella tapaa, ja keinoja kustannusten hillitsemiseen on ollut vähäisesti. Kustannusnousun täysmääräistä viemistä suoraan hintoihin ei ole koettu mahdollisena, sillä talouden ongelmat näkyvät myös kuluttajien heikentyneen ostovoiman kautta. Oheinen kuva esittelee selviytymiskeinoja, joita yrityksissä oli otettu käyttöön.
Keinoja talouden hallintaan
Tarkkuus ja hävikin vähentäminen
- Kuivikkeiden määrää vähennetty (esim. kumimatto). Mietitään edullisempia vaihtoehtoja (hake).
- Ostot edullisimpaan aikaan. Kilpailutetaan ja hankitaan isoissa erissä (yhteisostot).
- Säilöheinästä luovuttu (muovikustannus). Ei turhia lisäravinteita ja vitamiineja. Panostetaan ruokinnassa omaan kauraan ja hyvälaatuisen heinän viljelyyn.
- Lannoitusta vähennetty ja käytetty omia lannoitteita. Siirrytty luomuun.
- Lasketaan, mikä kannattaa; oman rehuntuotanto, urakointi vai ostorehu. Yhteistyö naapurien kanssa?
- Tehdään enemmän itse. Pihatto säästää työkustannuksissa. Hevosmäärä suhteessa resursseihin ja käyttöön sopimattomat hevoset karsitaan pois. Jätetään tekemättä se, millä ei kokonaisuuden kannalta merkitystä.
Lisää tuloja
- Pienet vuosittaiset hinnan tarkistukset. Rakennetaan ”puskurirahastoa” hyvinä aikoina.
- Monialaisuus yritystoiminnassa, oheispalvelut. Mietitään koko ajan uutta. Hyödynnetään hankerahoitusta, jolla pääsee kokeilemaan ja aloittamaan uutta.
- Huolehditaan laadusta, ja asiakkaiden pysymisestä. Ei kilpailla samoista asiakkaista.
- Verkostoituminen, esim. toinen yrittäjä osaan tallia. Yritysten esilläoloa laajasti.
- Ratsastuskoululla esim. kilpailumahdollisuuksia, mikä motivoi/sitouttaa asiakkaat.
- Haasteena, miten ihmisten hakeutuvat jatkossa vapaa-ajanpalveluihin. Luontosuhteen vahvistaminen voi olla tärkeä voimavara ihmisille ja keino selviytyä erityisesti haastavina aikoina.
Muuta
- Ns. ”Ruotsin malli”, jossa maneeseja käytetään tiiviissä yhteistyössä yrittäjien, ratsastusseurojen ja kuntatoimijoiden välillä. Ratsastustuntien hinnat saatu pidettyä kohtuullisina.
Hevostalous on tällä hetkellä ”välitilassa”, jossa investointeja ei juurikaan tehdä. Talouden suunnittelun koettiin olevan avainasemassa selviytymisen kannalta. Talouspuolta jouduttiin tukemaan yrittäjien palkkatöillä ja muulla yritystoiminnalla. Kritiikkiä sai ns. ”harmaa talous”, sillä hevosalan harrastaminen limittyy vahvasti hevosalan yrittäjien toimintaan. Tämän koettiin heikentävän aitojen yrittäjien asemaa.
Hevosen ja ihmisen hyvinvointia
Yrittäjien jaksamisessa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin on ollut paineita. Työn raskas fyysinen kuormittavuus ja ”yksinyrittäminen” nousi monen yrittäjän kohdalla esille. Myös vaikeus löytää pätevää lomittajaa tai kunnallisten lomituspalvelujen piiriin pääseminen koettiin haastavaksi. Alan tutkinnoista huolimatta työntekijöillä ei aina ole riittäviä valmiuksia jokapäiväiseen fyysiseen työskentelyyn. Oppisopimuskoulutuksista oli saatu hyviä kokemuksia.
Hevosalan julkisuuskuva koettiin epävakaana. Yksittäisten ongelmatapausten korostuminen mediassa herätti yrittäjien keskuudessa huolta ja keskustelua. Osa yrittäjistä vaati myös hevosurheilun kokonaisvaltaista uudistamista, jotta se pysyy yleisön kannalta kiinnostavana ja hyväksyttävänä. ”Kaikki tekeminen hevosen hyvinvoinnin kautta”: Hevosille enemmän laumaelämää, riittävän suuret laitumet ja luontaista liikuntaa.
”Hevonen on meidän valttikortti, josta ihmiset ovat todellisuudessa kiinnostuneita”. Tätä voitaisiin tuoda vielä nykyistä paljon enemmän esille ja mahdollistaa ihmisten tuleminen hevosen lähelle.
Haasteena on erityisesti se, miten nykyinen tiedonhankinta tapahtuu somen kautta. Erityisesti lapset ja nuoret liikkuvat Tik-Tokin ym. maailmassa, ja välittävät helposti disinformaatiota. Tarvitaan tiedotusta some-viestinnän rajoitteista sekä avointa keskustelua lapsia ja nuoria kiinnostavista aiheista. Valitaan viestintään ne kanavat, joissa lapsia ja nuoria voi tavoittaa.
Keskeisenä kaikilla yrittäjillä oli omien hevostensa terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Moni yrittäjä kertoi olevansa tyytyväinen pihattoratkaisuihin, joissa hevosen lajinmukainen laumaelämä koettiin niin hevosen kuin yrittäjänkin jaksamisen parhaaksi ”avaimeksi”.
Ympäristötoimia
Ilmastonmuutoksen nähtiin jonkin verran vaikuttaneen yritystoimintaan, muun muassa kuivuuden ja helteiden sekä ”ötököiden” lisääntymisen myötä. Toisaalta myönteisenä nähtiin laidunkausien piteneminen.
Hevosenlannan poistaminen tallilta puhutti: alueellisesti pienimuotoista biokaasu toimintoa, biohiili, lannan käsittelykustannusten pienentämisen mahdollisuudet minimiin.
Yrityksissä oli perehdytty hyvin energian kulutukseen ja säästämismahdollisuuksiin. Myös uusiutuva energia olivat usealla yrittäjällä mietinnässä, jo pelkästään kustannusten nousun kannalta. Erityisesti oli hankittu aurinkopaneeleita, jotka koettiin hyvänä ostoenergian säästökeinona.
Hevosenlannan hyötykäytössä nähtiin edelleen selkeää kehittämisen varaa. Lanta pitäisi nähdä arvokkaana maanparannuksen resurssina. Alan keskeisinä ympäristöhyötyinä voitaisiin myös nostaa esille hiilensitomista mahdollistava nurmet, ja luonnonlajien ylläpitäminen. Myös turpeen käytön väheneminen ja uudet kuivikeratkaisut nousivat esille. Luomu nähtiin hyvänä ratkaisuna ja korostettiin kasvien monilajiviljelyä haasteiden selättämiseksi.
Turha byrokratia rasittaa kuitenkin jo ennestään kuormittuneita yrittäjiä. Esimerkiksi pysyvien nurmien säätely on herättänyt kentällä ihmetystä. Ympäristöpuolen kannustimeksi yrittäjät toivoivat ”porkkanaa kepin sijaan”. Muutoksia saadaan kyllä aikaan, kunhan yrittäjät voivat kokea ne hyödyllisinä ja kannattavina.
EUnetHorse-hanke
Riina Isomäki
Markku Saastamoinen
Anja Yli-Viikari
Leena Rantamäki-Lahtinen
EUnetHorse-hanke
EUnetHorse-hankkeessa tavoitteena on parantaa eurooppalaisen hevostalouden toimintaedellytyksiä, kestävyyttä ja kilpailukykyä. Hanke on eurooppalainen temaattinen verkosto, jossa tehostetaan tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa yhdeksän Euroopan maan, eli Ranskan, Suomen, Saksan, Belgian, Portugalin, Espanjan, Puolan, Romanian ja Sveitsin välillä, ja parannetaan hevosalan toimijoiden kykyä (resilienssiä) vastata ympäristöllisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin, poliittisiin sekä terveyskriisejä kohtaan edistämällä (1) niiden sietokykyä ja sosioekonomista suorituskykyä, (2) eläinten hyvinvointia ja terveyttä ja (3) alan ympäristökestävyyttä.
Projekti on kussakin maassa tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten ja vaikuttajien ja organisaatioiden sekä yritysten kanssa. Suomessa projektia toteuttavat Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto.
Lisää hankkeesta:
Linkedin: EUnetHorse
Facebook: EUnetHorse
Instagram: @eunethorse
Youtube: @EUnethorse
Julkaistu sähköisessä Hevosenomistaja-jäsenlehdessä 1/24. Lue Jäsensivuilla