Puheenjohtajalta: Hevosalan vaikuttavuus näkyväksi
- Posted In : Lehti , hevosenomistaja
- 0 : comment
Kuva: Siiri Markkanen
Suomalainen hevosala niitti kesäkuun alussa mainetta Euroopan tasolla, kun tuoreen hevosalan vaikuttavuusanalyysin tuloksia esiteltiin pääkallonpaikalla Euroopan parlamentissa tilaisuudessa, jossa läsnä oli myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Keväällä valmistunut Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton ja MTK:n tilaama analyysi hevosalan vaikuttavuudesta Suomessa on erinomainen malli myös muille Euroopan maille.
Suomessa ehkä eniten huomiota on herättänyt analyysin tieto, jonka mukaan hevosala työllistää Suomessa jopa enemmän väkeä kuin Lapin matkailu: 6500 henkilötyövuotta. Aluetaloudelliset vaikutukset ovat vähintään 274 miljoonaa euroa vuodessa, ja kuninkuusravien tai Helsinki Horse Shown kaltaiset suurtapahtumat jättävät alueelle helposti 10 miljoonan euron ylimääräisen potin. Jo nämä talousvaikutukset ovat melkoiset, puhumattakaan hevosharrastuksen tuottamasta nuorten syrjäytymisriskin vähenemisestä. Tämän hintalappu oli laskemassa arvoitu 1,6 miljardiksi vuodessa.
Erittäin hyvä että hevosalan vaikuttavuutta on Suomessa näin purettu palasiin ja analysoitu. Euroopan keskustelussa ehkä jopa taloudellisia vaikutuksia suurempi mielenkiinto kohdistui hevosten myönteisiin ympäristövaikutuksiin. Euroopan unionin yksi isommista tavoitteista kun on torjua ilmastonmuutosta ja pysäyttää luontokato. Hevonen voi auttaa näissä molemmissa.
Hevonen osallistuu hiilensidontaan sekä heinänkasvatuksen että laiduntamisen avulla. Laiduntaminen edistää maaperän ja kasvillisuuden kykyä sitoa hiiltä. Vaikuttavuusarvion mukaan Suomessa hevosten kuivaheinän viljely sitoo hiiltä 31 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa 11 000 keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Potentiaali arvioidaan jatkossa lähes kolminkertaiseksi, jos Suomen hevoslaitumilla päästäisiin laajemmin nopeaan rotaatiolaiduntamisen malliin.
Kaiken lisäksi hevonen suojelee myös luonnon monimuotoisuutta. Suomen uhanalaisista eliölajeista (2 667) lähes neljännes on riippuvainen perinnebiotoopeista. Näistä hevonen auttaa vaikuttavuusanalyysin mukaan säilyttämään ainakin 38 eliölajia. Ja toki meillä on hevosalalla myös oma alkuperäisrotumme suomenhevonen, jonka säilymiselle elinvoimaisena koko hevossektorilla on iso merkitys.
Tässä siis jälleen meille hevosenomistajille pitkä ja kannustava lista, joka osoittaa että hevoskasvatuksella ja omistuksella on iso yhteiskunnallinen vaikutus. Ja tämä kiinnostaa koko Eurooppaa.
Henna Virkkunen
SHKL puheenjohtaja