Madotus nykyaikaan
- Posted In : Lehti , Heidi Kellokoski-Kiiskinen, hevosen loiset, Kimmo Elfving, loishäätö, loiskontrolli, madotus, Minna Viitanen, Olli Kauko, resistenssi, Ritva Kaikkonen, SHKL, Suomen Eläinlääkäripraktikot ry, Tiina Eskonen
- 0 : comment
Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2011
Viime vuosina on havaittu hevosten sisäloisten kehittäneen resistenssiä eli vastustuskykyä käytössä olevia matolääkkeitä vastaan. Nyt pyritäänkin yksilöön kohdennetulla madotuksella hidastamaan resistenssin muodostumista ja pitämään yllä tämänhetkisten loislääkkeiden tehoa, sillä uusia lääkkeitä ei ole kehitteillä. Tähän vastuulliseen loiskontrolliin liittyy kaikkien matolääkkeiden siirtyminen reseptilääkkeiksi muutama vuosi sitten.
Hevosten loislääkkeitä on käytetty noin 50 vuoden ajan. Käytössä olevia lääkkeitä kohtaan on muodostumassa koko ajan laajempaa resistenssiä. Lääketeollisuus yrittää kehittää uusia, toimivia lääkkeitä, mutta tällä hetkellä markkinoille ei ole tulossa näihin muodostuneisiin ”supermatokantoihin” tehoavaa tuotetta.
Pahimmillaan tämä voi johtaa hallitsemattomaan loisongelmaan hevospopulaatiossa. Hevosilla yksilöinä on eri määrä matoja, tutkimusten mukaan 20 % hevosista kantaa 80 % madoista. Koko tallia ei tule madottaa rutiinisti, vaan hevoset lääkitään yksilöittäin tarpeen mukaan. Matolääkityksen tarve varmistetaan tutkimalla ulostenäytteestä madonmunien määrä. Käytetyn lääkityksen teho tulisi tarkistaa ainakin alkuun ottamalla uusi ulostenäyte noin 2 viikon kuluttua madotuksesta. Mikäli madonmunien määrä ei ole vähentynyt merkittävästi (95-100%), niin tallilla on matolääkeresistenssiä.
Lue koko artikkeli tästä (pdf)