SHKL on hevosenomistajien edunvalvontajärjestö. Edustajiamme on mukana useissa Suomen Hippoksen valiokunnissa sekä työryhmissä. Pyysimme heiltä nyt pienet katsaukset kuluneeseen edunvalvontavuoteen.
Uusien extraprofiiliravien konseptisuunnittelua, myös kannanotto päivän palkintotasosta
Ravien ilmoittautumisjärjestelmään liittyviä asioita
Keskustelua kylmäveristen kilpailutoiminnasta
Hevosten kilpailuikäkeskustelua, mm. esitys 2-vuotiaiden lämminveristen ja 3-v suomenhevosten oikeudesta kilpailla normaaleissa rahasarjoissa.
UET-tilastojen läpikäyntiä
Lisenssivaliokunta, Birgitta Mangström
Lisenssivaliokunta on nimensä mukaisesti kaikkien lisenssiasioihin liittyvien seikkojen päättävä elin.
– Lisenssivaliokunnassa käsitellään erilaisia lisenssihakemuksia sekä poikkeuslupahakemuksia. Lisenssin peruminen voi tulla kysymykseen, jos henkilö on saanut tuomion eläinsuojelurikkomuksesta, Birgitta Mangström kertoo.
– Lisenssihaltijoiden vakuutusasiat ja ennakkoperintärekisteriasiat tarkistetaan myös vuoden alussa niiden kohdalta, jotka kuuluvat näihin lisenssiluokkiin missä nämä vaaditaan. Myös ulkomaalaisten valmentajien lisenssihakemuksia käsitellään valiokunnassa, Mangström luettelee.
– Eniten tulee vuoden aikana kuitenkin poikkeuslupa-anomuksia, ja niitä käsitellään yleensä etäkokouksessa Teamsin kautta. Paljon on ollut myös keskustelua koulutuksista, ja siitä miten rakennetaan polku C-lisenssistä A-lisenssiin, hän päättää.
Nuorisovaliokunta, Minna Kuusisto
Nuorisovaliokunta kuuluu Suomen Hippoksen uusimpiin, se aloitti toimintansa vuonna 2020.
– Tällä kaudella olemme kokoontuneet seitsemään kokoukseen nuorisotoiminnan asioilla. Joka kokouksessa pidetään nuorisotoiminnan tilannekatsaus, jossa Hippoksen edustaja Johanna Pökkä on kertonut koulutuksista, sääntömuutoksista ja muista ajankohtaisista asioista, Minna Kuusisto kertoo. Raviurheilevan nuorison oman palkintogaalan, Nuorisogaalan, järjestelyt ovat valiokunnassa tärkeitä päätettäviä asioita: järjestämispaikka sekä palkittavien valinta.Seuraava Nuorisogaala järjestetään Mikkelissä 4.3.2023.
Nuorisotoiminta on myös raviurheilulle elintärkeä jatkuvuuden tae, ja siihen onkin mietitty valiokunnassa sekä mittareita, tasoja että reittejä.
– Olemme keskustelleet myös kiusaamistapauksista nuorisotoiminnassa, ja miettineet niihin liittyviä rangaistus- ja toimintakäytäntöjä sekä välittäneet ne kilpailuvaliokunnalle, Kuusisto päättää.
Jalostusvaliokunta, Mikko Väisänen
– Jalostusvaliokunnan toiminnassa on ollut nyt hieman edellisiä rauhallisempi vuosi. Lämminveristen ravihevosten ja suomenhevosten jalostusohjesääntöjen uudistustyö oli monen vuoden projekti, joka tuli viimein päätökseen. Nyt niihin on tarvinnut tehdä enää joitakin pieniä tarkennuksia ja sanamuodon viilauksia.
– Suomenhevosten työjalostussuunta laajeni työ- ja käyttösuunnaksi, ja keväällä 2022 järjestettiin ensimmäiset käyttökokeet. Se palvelee suomenhevosen monimuotoisuutta, ja tuntuu saaneen hyvän vastaanoton. Heti ensimmäisenä vuonna näytettiinkin näyttelyissä useampia oreja käyttökokeilla.
– Jalostusvaliokunnassa käsittelemme näyttelyasioiden lisäksi esimerkiksi poikkeuslupahakemuksia varsojen rekisteröintiin ja ravikilpailuoikeuden myöntämiseen. Jalostuvaliokunnasta asia etenee sitten Suomen Hippoksen hallituksen käsiteltäväksi.
– Kuluneena vuonna olemme pitäneet myös kilpailuvaliokunnan kanssa yhteispalaveria ja annoimme lausunnon sen puolesta, että kylmäverilähdöissä voisi asettaa Suomessa syntyneet etusijalle karsinnassa. Juuri nyt pöydällä on sääntömuutosehdotus varsalähtöjä (2v lv ja 3v sh) koskien. Nythän säännöt määräävät että varsat saavat juosta vain oman ikäluokan hevosia vastaan, mutta nuoren hevosen kilpailupolkua saattaisi monessa tapauksessa palvella paremmin mahdollisuus ilmoittaa se ns. tavalliseen alokassarjaan, Väisänen kertoo.
Varustetyöryhmä, Pekka Piirainen
Varustetyöryhmä kokoontuu lähes kuukausittain, usein etänä. Ryhmä muun muassa testaa ja hyväksyy ravikilpailukäyttöön uusia markkinoille tulevia varusteita.
– Meillä on työryhmässä mukana ammattivalmentajia jotka testaavat uusia varusteita käytännössä, Pekka Piirainen kertoo.
Varustetyöryhmässä käsitellään myös varusteisiin liittyviä ongelmatilanteita, esimerkiksi särkyneitä kärryjä.
– Raveissa särkyneet kärryt myös käydään työryhmän kokouksessa läpi. Työryhmän jäsenet ovat eri puolilta Suomea, ja joku jäsenistä on melkeinpä aina paikalla ja pystyy ottamaan kuvia, joita sitten tutkitaan yhdessä.
Varustetyöryhmä myös tiedottaa päätöksistään aktiivisesti Hippoksen verkkosivuilla. Varusteen mallin ohella ohjastajan, valmentajan ja hoitajan on tärkeää tuntea sen oikeaoppinen käyttö, sekä tietenkin huolehtia että kaikki varusteet ovat ehjiä ja turvallisia käyttää.
Timo Niemelä, C-ajolupakurssien valvoja, pohjoinen
Timo Niemelä kertoo pohjoisen ajolupakurssien sujuneen totuttuun tapaan oikein hienosti.
– Suurin huoli minulla on pidemmällä tähtäimellä osanottajien määrästä. Kursseja on yhä vaikeampi saada kokoon, hän kertoo huolestuneena.
Yksi mahdollinen lääke tilanteeseen voisi olla kynnyksen madaltaminen kilpailu-uran aloitukseen ja ylipäätään ohjastajan polun miettiminen laajemmin.
Ohjastajan aloituskynnys on mielestäni raviurheilussa liian kova. Eihän missään muussa lajissa mennä heti liigatasolle ammattilaisten sekaan! Esimerkiksi Ruotsin breddlopp-harrastajaravien malli voisi olla mahdollisuus, hän ehdottaa.
Breddlopp-raveissa ohjastajilla ei saa olla ajettuna yli 150 starttia ja osallistuvien hevostenkin pistemäärää on rajattu.
Timo toivoo myös tuomareilta ja katsojilta enemmän ymmärrystä aloittelijoille.
– Jos aloitteleva kuski kokemattomuuttaan tekee kilpailussa virheen, häntä rangaistaan isolla sakolla ja netissäkin vielä haukutaan, tulee tunne, että ajamaan olisi asiaa vain ammattilaisilla. Määräaikainen kilpailukielto tai puhuttelu saattaisivat olla näissä tilanteissa rahasakkoa kohtuullisempi rangaistus, Niemelä tuumii.
Markku Elfving, C-ajolupakurssien valvoja, etelä & Erkki Rajakosken rahaston hoitokunta
Markku Elfving on tehnyt pitkän uran hevosalan opettajana sekä ajolupakurssien pitäjänä. Nyttemmin hän on jättäytynyt toiminnasta sivuun, avustaen toki kursseilla aina tarvittaessa, ja kulunut kausi onkin hänelle viimeinen myös SHKL:n edustajana näissä tehtävissä. Kiitos Markulle kuluneista vuosista! Erkki Rajakosken rahasto on perustettu kunnioittamaan Hippoksen ensimmäisen puheenjohtajan eläinlääketieteen professori Erkki Rajakosken muistoa. Rahaston apurahoja voidaan myöntää raviurheiluun, hevosjalostukseen ja eläinlääketieteelliseen tutkimustyöhön, opintomatkoihin, kilpailijoiden ja hevoskasvattajien etuja suuresti edistäviin muihin tarkoituksiin tai ravimuseohankkeen toteuttamistarkoituksiin.
Erkki Rajakosken rahaston apurahat ovat haettavissa vuosittain syksyllä. Jaettava summa on ennalta määritelty osa sakkorahaston tuotosta. Tänä vuonna apurahoja jaettiin 9600 euroa. Apurahoilla on vuosien aikana tuettu erityisesti hevosiin liittyvää eläinlääketieteellistä tutkimusta, ja niin myös tänä vuonna.
Vuonna 2022 hoitokunta myönsi apurahoja seuraaville kohteille:
Isa Hallman: Väitöskirjatutkimuksen (metabolisen oireyhtymän ja kaviokuumeen taustatekijät) laboratoriotöiden viimeistely.
Noora Jantunen: Sokerirasitustestin vaikutus energia-aineenvaihduntaan hevosilla
Ninja Karikoski: Suomenhevosen perinnöllinen alttius polttiaisyliherkkyydelle (kesäihottuma) Paula Kinnunen: Hevosen poxvirus – uusi zoonoosi?
Johanna Weckman: Suomenhevosen perinnöllinen alttius polttiaisyliherkkyydelle (kesäihottuma) Henkilökohtainen työskentelyapuraha.
Minut valittiin SHKL:n edustajaksi Sääntövaliokuntaan vuodelle 2022. Tehtävä on ollut erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. On ollut hienoa päästä seuraamaan ja osallistumaan päätöksentekoon sekä sääntömuutoksien tekoon, niiden valmisteluun ja tulkintaan.
Kahdeksan vuotta tuomaristossa toimineena ja parina viime vuonna valvojanakin olleena, ravikilpailusäännöt ja rangaistusmääräykset olivat ennestään tuttuja.
Omalta osalta tie hevosalalle on kulkenut käytännön kautta, lapsena haaveilu omasta hevosesta ja hevosenhoitajan urasta toteutui ja tallitöitä tuli tehtyä kaiken kaikkiaan lähes kymmenen vuotta, ulkomaita myöden. Tämänhetkinen päivätyö pyörii hevosten, ponien ja ennen kaikkea varsojen parissa Keski-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton toiminnanjohtajana ja tunnistajana. Tapaan lähes päivittäin useita hevosten kasvattajia ja omistajia, joiden kanssa käydään keskustelua säännöistä ja säädöksistä hevosalalla. Usein näissä keskusteluissa on tullut ideoita ja ajatuksia, joita on sitten lähdetty kehittämään ja muotoilemaan sääntövaliokuntaa varten.
Monipuolisesti vuosia eri hevosalan tehtävissä toimineena, on itsellä käytännön läheinen käsitys sääntöjen vaikutuksista ja kehitystarpeista. Näitä olen tuonut esiin kokouksissa ja ottanut aktiivisesti kantaa asioihin omistajan näkökulmasta.
Sääntövaliokunnassa on vuoden mittaan käsitelty sääntörikkomuksia ja langetettu välillä pitkiäkin kilpailukieltoja, joille lopullisen päätöksen langettaa Suomen Hippos ry:n hallitus sääntövaliokunnan esivalmistelujen ja ehdotusten myötä.
Myös ennakkomaksullisten suurkilpailujen sääntömuutokset on käsitelty kokouksissa sekä otettu esiin ja käyty keskustelua kentältä tulleista parannusehdotuksista. Näin loppuvuodesta käydään läpi sääntökirjaa ja mietitään tulevia mahdollisia sääntömuutoksia ensi vuodelle, jotka parantaisivat ja selkeyttäisivät käytäntöjä sekä pitävät lajin elinvoimaisena ja vastuullisena.
Kimppaomistamisen lisääntyessä on tärkeää, että säännöt ovat selkeät ja tietysti tasapuoliset kaikille. Jatkossa täytyy entistä enemmän huomioida ja ymmärtää, että hevosenomistaja on se, joka maksaa isoimmat kulut raviurheilussa. Hintojen nousun myötä hevosen ylläpito ja valmennus käy entistä kalliimmaksi. On siis erityisen tärkeää, että säännöt mahdollistavat kaikille saman arvoisen ja tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla ja kilpailuttaa hevosia lähdöissä, oli sitten kyseessä yhden osuuden omistaja tai suuromistaja, iltaravit tai suurkilpailu.
On myös hyvä muistaa, että tässä lajissa kaikki ovat samalla linjalla, olit mies tai nainen, nuori tai vanha, ammattilainen tai harrastaja; Kaikki voivat kisata samassa luokassa. Hevonen on se, joka yhdistää meitä, se ei syrji eikä valikoi. Tehdään me myös samoin ja pidetään upea lajimme ja hevoseläin arvossaan ja arvokkaana, puhutaan ja kirjoitetaan siitä aina kauniisti ja arvostavasti, myös ulkopuolisille katselijoille ja seuraajille. On hyvä miettiä, vaikka ennalta, jos haastattelu osuu kohdalle, mitä sanoa ja mitä taas jättää sanomatta.
Otan mielelläni vastaan parannusehdotuksia sääntöihin ja rangaistusmääräyksiin ja vien ne eteenpäin sääntövaliokuntaan asti jatkossakin, mikäli saan kunnian jatkaa sääntövaliokunnan jäsenenä ensi vuonnakin.
Hevosenomistajien puolesta Hevosystävällisin terveisin Susanna Mastokangas Sihteeri, Pohjanmaan Hevosenomistajat ry