Yhteisomistuksessa hyvä sopimus ratkaisee monta ongelmaa

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 5/2010
Target Hoss, Pihlajan Aaroni, Hullumies, Le Cannibale, Up-Date Hoss. Siinä muutama kimppaomistuksessa oleva huippuravuri, ja lista jatkuu. Kimppaomistaminen on nykyään yhä suositumpaa. Eikä ihme, sillä ravihevosen omistaminen on kallis harrastus, mutta antaa toisaalta mahtavia elämyksiä. Kimppaomistamisen resepti kuulostaa järkeenkäyvälle: pienellä panoksella pääsee mukaan laadukkaaseen hevoseen, kulut ja vastuu vähenevät, ja ilo moninkertaistuu. Näin se parhaimmassa tapauksessa meneekin. Yhteisomistukseen liittyy kuitenkin myös riskitekijöitä. Tässäkään asiassa hyvin laaditun sopimuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kirjallinen yhteisomistussopimus pelastaa monelta hankaluudelta.
Tämä artikkeli käsittelee ravihevosen kimppaomistamista. Ratsuhevosen kimppaomistus on sekin varteenotettava vaihtoehto ratsastusharrastukseen, mutta vaatii erityispiirteidensä vuoksi kokonaan oman artikkelinsa.

Ravihevosen omistaminen on muuttunut. Hevosenomistajat asuvat yhä useammin kaupungeissa, eivätkä enää valmenna hevosiaan itse, vaan jättävät hevosten päivittäisen hoidon ammattivalmentajien vastuulle. Koko raviurheilun kannalta uusien hevosenomistajien löytyminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä ravivalmentajat ovat riippuvaisia valmennukseen tuoduista hevosista, kasvattajat taas hevosten ostajista. Hevosen ammattivalmennuksessa pitäminen on suhteellisen hintavaa, ja hevosen kanssa voi tulla eteen myös muita yllättävän isoja kuluja. Tämä yhtälö tarkoittaa käytännössä sitä, että kilpailevan ravihevosen omistaminen ei enää välttämättä ole mahdollista tavallisille työssäkäyville perheenisille ja -äideille.
Yhteisomistus ratkaisee monta hevosenomistamiseen liittyvää rahahuolta. Parilla tonnilla ei todennäköisesti vielä 75-tason kilpuria saa, mutta jos kymmenen henkeä laittaa pottiin sen 2000 euroa, voidaan hevosta katsella jo aivan eri hintaluokasta. Tonni kuussa hevosen kuluihin lohkaisee tavallisen työntekijän palkasta norsunosan, mutta satanen kuussa ei vielä heilauta perheen taloutta. Eläinlääkärikulujen osuessa kohdalle on helpompi löytää 60 euroa ylimääräistä kuin 600. Ja niin edelleen. Yhteisomistus on hyvä tapa päästä mukaan hevosenomistamisen elämyksiin pienellä panoksella. Se on ratkaisu myös monelle sellaiselle henkilölle, joka ei välttämättä ymmärrä juurikaan hevosen päivittäisestä hoidosta, mutta jota kiinnostaa hevonen hienona eläimenä ja raviurheilun mukanaan tuomat elämykset.
Ei siis ole ihme, että hevosten kimppaomistus kasvattaa suosiotaan koko ajan. On kuitenkin olemassa sekä hyviä, että huonosti toimivia kimppoja. Hyvässä kimpassa hevosenomistamisen ilo moninkertaistuu, huono kimppa taas aiheuttaa lähinnä harmaita hiuksia ja karvaita pettymyksiä. Hyvä kimpanvetäjä ja hyvin tehty yhteisomistussopimus ovat avainasemassa kimpan onnistumisessa. Vaikka sopimus ei estä ongelmia syntymästä, se kuitenkin helpottaa huomattavasti niiden ratkaisemista.
Lue koko artikkeli tästä (pdf)